Nii olis mont assia, ko tarttis tehdä. Tarttis kirjotta ploki. Tarttis kirjotta yht luentto. Tarttis tehd sen sata muut homma ja viäl kuttokki. Mut ko ei viittis millä. Kesä kolkuttele ovel ja tekis miäl ol vaa ulkon. Tarttis käyr töissäki, vaik miälelläs jäis kesälomal. Vaik koko kesäks. Mää ole onneks nii vanh piaru, et mullon kesälomaki siunanttunnu enemmä ku nuaremmal väel. Mää oli just lomal ja taas tekis miäl vaa lorvi. Taita johtu viikolopu menost. Sillo ol meina meno ja meinikki nii, et heikkopäist olis huimannu. Mua ei huimannu, ko mu huimaukse lopusiva verenpainelääkke vaihtamisse. Mut väsyttä kyl. Tul ajelttu viikoloppun semmone reippast seittemäsata kilometri yhtesäs. Kauhia erilaist ku se normaali soffal lorvimine, mitä mää yleisest viikoloppusi harrasta. Tommone reissamine otta kovil ja nyy on sit vanha ämmä veto aika veks.