Ja lissä lankka. Täsä ne Nalle-hamstraukset:

Tul ostettua viälä tommone säilytyslootaki. Hyvä, kun näkee, mitä siin on sisäl.

Näyttä oleva 900g Nallea ja 250g Bambuu.  Ja loota ovvast puallillas. Viäl mahtu lissä. Mut ei mahdu kaua, jos mä pistä sin kaik lanka, jotka killuu kaapeis.  Ny ei ainaka luulis ens talven varppaitte paleleva.Koht alka kiivas sukkamallie metsästys. Vaik mun tuntie mää luule, ettemmää kumminka tee minkä ohje mukka. Mullon meinaa aika paha tapa tehdä just kaik omast pääst ja oma miäle mukka.

Mut ensiks mun täyty saad valmiks tekeil oleva puuvillaneule. Se keltane. Ja sit puikoil kans oleva valkone ohut villane Kamenast.

Nii ja viäl täyty hommat josta puuvillalankka, ko mää lupasi heikkon hetkenän virkat topi mun tyäkaverillen. Mut se tyäkaveri on ny lomillas, enkä tiädä, kummose kokose se haluaisis tai mink värise. Malli on kyl selvil. Mut eiköhä sekin täst joku päivä selkke.

Sit tul viäl yhde vauvasukkienki tilaus läheiselt ihmiselt. Sen sukku ol tullu yks piän piiperöine ja sil piiperöisel tarttis tehdä kans jokku varppalämmittime.

Tost tuliki sit taas miälehe, et kyl ihmise ova nykysi kummallissi. Tai sit mää ole vaa vanha-aikkane ja liia kaua sit syntyny. Nykysi ihmise kulkeva melkke vastasyntyneen kans kaupois, kaupunkil ja ulkon sillatti, ettei sil vaavil ol mittä pääs eikä jalois tai käsivarsis. Vaik kui aurink porottais kovaste. Mua ainaki hirvittä semmost katel, ko muutenki varoteta UV-säteilyist sun muist vaaroist ja sit pistetä semmose puale metri mittase ihmisentaime iho semmosel ja viäl palamisellekki alttiks. Lisäks olen pistäny merkil semmose, et sen ihmistaime vanhemmat sekä isä et äiti ova melkke ain pitkis housuis, eli suajaavat ittens UV-säteilylt muttei sitä ihmistainta. Onks se nii mediaseksikästä tai muute vaa hiano, ko pikkuse pää,  käde ja jala varppaines näkyvä kaupunkil aurinkon paahtaes ilma mittä suaja? Mää ole sitä miält et, vaik maailma muuttuuki, nii fysiologia tai muut perusassiat ei muutu. Munst pikkuvauvoje assia ova niit perusassioit, joho muadi tai muide villityste tarttis ulottu ollenkka.

Kyl määki sillo ymmärsi, ko mul ol pikkussi, et pikkusellekki tule hiki. Mut mää ompeli semmose kevye housu - täysmittase sil pikkusel. Ol ainaki vähä aurinkosuaja herkäl ihol enemmä, ko olis ollu iha ilma mittä suaja. Ja kyl mä pidi meijä tylleröil ja pojallakki vauvan ain jotta liärihommeli pääs. Iha se jo senki vuaks, ett vähä suajais kuivumiselt ja ettei naamaka heti palais.

Miälenkiintost tämä mu ajatukse juaksun, ko mää pääsi taas iha sujuvaste villasukist palovammoihi. Mullonki näettäk te kovi Rikas sialuelämä. Tai sit mää ole vaa vähä keskittymishäiriöine. Sen takia mullonki ain sata rautta tules ja melkke yht mont neulomist tyä al yhtaikka. Mun tyäkaverinki ihmettel, ettenk mä meina tehdä sitä keltast ensiks valmiks ja sit vast alotta sitä valkost tai sukki tai mitä vaa. Samal se sanos, ettei sil ol koska keske ko yks käsityä. Mää sit ihaile tavallas tommost järjestelmällisyyt. Must ei vaa ol semmosse. Mää tarvitte vaihtelu, vaik silmukoit sitä vaa tekeki. Ja se silmukka on ain kumminki joko nurja tai oikkia. Mitä ny joskus joku lankankiarto, lisäys tai kavennys tule tai apupuikon kans silmukoitte siirtely.

Mää meinasinki, et tarttiskos sil tyäkaveril jotta sanno tost monie harrastamast KYH:st. Se varma pyärtyis.