Mahdank mää olla tulos kippiäks! Jo eile iltapäiväl ol semmone kummalline ällöttävä olo. Semmone ku ol sillonku ol raskan ja ol nälk. Mut emmä enä raskaan voi olla. Maho ämmä. Miätinki, et onk mul nälk vai oksennustaut. Meni sit syämä maustamatont jukurtti ja hedelmi siin seas, nii olo parantus. Hiuka höntilt pää vaa silti ehtost viäl tunnus.

Tänäp aamust taas ol hiuka pöllähtäny olo. Mut seki men ohitte. Sit ku mää tuli tyämatkalt ja hyppäsi tyäkaveri autost ulos, melkken tul oksennus. Muttei tullu muuta ku pari syvä yäkkäyst. Nymmää taas söi, ku tulin kotti. Saas nähdä, kuis täsä viäl ämmän käy. Voittak ämmä ite tai Ykä tämä taistelu. Emmä kyl miälelläs millekkä Ykäl viittis iha tost vaa ruvet antama periks, ku se ei edes asu meil. Iha viaras tyyppi ja jo ruppe yrittämä kammet meikäläist pois sijoiltas. Eihä semmonen ny sovi sit millä.  Mää sinnittele viäl.