Se olisis sunnuntai.Hiuka harma ja sumune. Kävelemänki voisis mennä, mut katota ny viäl, jos viitti.  Eilen tul ostettu soppaliha. Pitkäst aikka tule tehty lihasoppa. Oikke mittä järkevä ei ol tul tehty. Vaan telkkarin kattomist ja sukankutomist. Sukist tuleki oikke hiano. Mää osti oikke semmost Harry Potter-lankka. En kyl osannu kuvitel, että tommost lankka on ollenka olemassaka. Mut oli vaa ja hianoo tule. Eile sai valmiks toise suka ja jos tänä valmistuis se toinenki. Sais Esikko konttisas lämpimä suka. Yks päivä mää kävi hakemas Esiko opiskelupaikastas ja vein sen kotti, ku sen avomiäs ol töis eikä ehtiny. Sillo se Esikko sit sanos, et sil palele varppa. Mää sanosi, et mikses pist villasukki jalkkasas. Hää sit sanos, et tarttis ol ohuemma villasuka. Nii mää sit meni kauppa ostama ohuvemppa lankka niit sukki varte.

Nys sit käviki vähä köpelöst. Ku mä oli saanut toisenki suka yli kantapää, nii se lank rupeski temppuilema. Ei mennykkä väri samal taval ku ekas sukas, vaik siin oli niinku tarkotus niitte raitoje men ain samas järjestykses. Piäni perkelei ja vähä isomppiki pääs suust. Ajatteli men sin kauppa sanoma suaras sana. Ol nimittäi melkose kallistakki se lank. Mut emmä voinu, ku o sunnunta jase kauppaki o kines. Nii mä sit vaa kylmä rauhallisest puri sukka kolmisen kerrost. Sit mää vedi siät kerä sisält sitä lankka ettippäi ulos siihe ast, et tul sopiva värine kohta. Sit vaa lankakeräst lanka poik ja siit lankanpätkäst tei piäne uude kerä. Tul semne peukalompään kokkone kerä. Voi ol, e joskus tartte johonki just tomse määrä.

Ja uus leffaki alka taas sopivaste, ettei vaa tartte lähte läskejäs ulkoiluttama.